Liikkeenjohdon historiaa

Karismaattinen johtajuus eli inspiroiva, yhdistävä, intohimoisesti asiaa-ajava. Karismaattiseen johtajaan luotetaan. Tämä voi olla positiivista tai negatiivista.

Uudella-ajalla johtajuus muuttui. Tämä vaati protsetanttista työetiikkaa, jossa ihmisen oletettiin pidättäytyvän huvituksista ja sijoittavan varallisuuden poikimaan. Protestanttinen asketismi, puritanismi ja pääomien kasautuminen!

Tämän lisäksi tarvittiin vapausetiikkaa. Ihmistä pidettiin perusluonteeltaan pahana, joten hallitsijalla on oikeus käyttää mitä tahansa johtamistapaa pahan lunnon hallitsemiseksi. Hobbes piti anarkistista sekasortoa lunnontilana, josta johtui yksilön täysi alisteisuus valtiolle.

Markkinaetiikka, laissez-fair ajattelu, tuli Smithin ja osittaion Locken ajatuksista.

Tämä kaikki johti teolliseen vallankumoukseen ja uuden johtamisfilosofian tarpeeseen. Ad hoc johtaminen ei enää riittänyt.

Taylorismi: tehdas ja työntekijät ovat kone. Työskentelyä voidaan rationalisoida, mitata ja pilkkoa käteviin vaiheisiin. Työntekijöitä motivoi pelko ja toiveet taloudellisesta hyödystä.

Esimies on funktionaalinen esimies. Häneen liittyy synnynnäisiä ominaisuuksia kuten älykkyys, koulutus, työn vaatimat erikoistaidot, energisyys, sisukkuus, hyvä terveys ja rehellisyys.

Tieteellistä liikkeenjohtoa  voidan pitää epäinhimillisenä ja osaamista vähentävänä.

Hallinnollinen koulukunta kiinnitti huomiota yleisen johtamistaidon puutteeseen. Liikeenjohdon toiminnan vaikutuksia ei tunnettu. Teknillinen osaaminen voi mennä hukkaan jos hallinnolliset taidot ovat puutteelliset. Tarvitaan hyviä hallintomiehiä, ei hyviä teknikkoja! Johtamista tulee Fayollin mukaan opettaa oppiaineena. Toisin kuin Taylorin mallissa jossa jokaisella funktiolla on oma esimiehensä, hallinnollinen koulukunta korosti käskyvallan yhteyttä. Vain yksi esimies / työntekijä.

Weberin byrokartia: karismaattisen / traditionaalisen (voimaan perustuvan) johtamisen tilalle byrokraattinen, koulutukseen ja ammattitaitoon perustuva johtajuus.

Säännöt, normit sitovat työntekijöitä, jotka ovat erikoistuneita omiin tehtäviinsä. Organisaatio on hierarkinen, auktoriteetti ja asema perustuu tietoon ja koulutukseen. Ei itseoikeutettuja hallitsijoita. Kaikki taltioidaan kirjallisesti. Rationaalinen, ennustettava toiminta.

Ihmissuhdekoulukunta. Ns Hawthrone tutkimuksissa huomattiin, että enemmän kuin palkka tai työolot, ihmisiä motivoi ryhmässä tapahtuva yhteenkuuluvuus ja ryhmässä toimiminen. Epäviralliset ryhmät ja epävirallinen organisaatio säätelee toimintaa normien ja rangaistusten kautta. Esimiesten tulee olla tietoisia epävirallisten ryhmien vallasta. Epävirallinen organisaatio ylittää usein virallisen organisaation rajat.

Barley ja Kunda selittävät johtajaparadigmojen kulloistakin suosiota rationalisuuden ja normatiivisuuden vaihtelulla. Ratinaalisuus: tuottavuus on täsmällisyyttä, yritys on kone, esimiehet rationaalisia asiantuntijoita, työntekijät laskelmoivia toimijoita jotka suhtautuvat työhön välineellisesti.

Normatiivisuus: organisaatio on yhteisö, työ-vapaa-aika raja häilyvä, esimiehet inspiroivat ja näyttävät esimerkkiä, tehokas työntekijä kokee kuuluvansa yhteisöön.

Hyvä liikeidea

Palvelun onnistumisen kannalta on äärimmäisen tärkeää, että se toteutetaan käyttäjää palvelevalla tavalla. Käyttöliittymän pitää olla käyttäjäystävällinen, intuitiivinen ja vaivaton. Tärkeitä ominaisuuksia ovat treenipäiväkirjan käyttämisen ja päivittämisen helppous sekä toimivat graafiset esitykset kehityksestä. Yhtä oleellista on myös jouhevat linkit eri käyttäjien profiilien välillä sekä etusivu, joka houkuttelee käyttäjää tutustumaan sisältöön tarkemmin.

Käytännössä tämä tarkoittaa helppoa treenipäiväkirjan ja kuvien lähettämistä mobiililaitteilla tai pikalisäysikkunoista palvelun etusivulla. Tärkeää on myös se, että palveluun päästään kirjautumaan suoraan Facebook-tunnuksilla, eikä erillisiä tunnuksia tai profiilia tarvitse luoda. Palvelu nappaa Facebookista kaikki tärkeät perustiedot sekä ystäväehdotukset. Näin käyttäjä pääsee suoraan kiinni olennaiseen vain yhdellä klikkauksella.

Jotta käyttäjät saadaan pysymään palvelussa pitkään, täytyy yhteisöllisyyden kehittämiseen varata huomattavasti panoksia. Mikään ei ole internetissä niin haastavaa, kuin aktiivisen yhteisön luominen. Tässä palvelussa tärkeintä on kohtuullisen suuri joukko ammatikseen urheilevia, jotka sponsorisopimuksilla tuodaan palvelun käyttäjiksi. Heidän palkitseminen lisäravinteilla ja muilla tuotteilla sekä mahdollisesti rahalla on erittäin tärkeää sillä peruskäyttäjän houkuttelemiseksi täytyy palvelussa olla käyttäjän lajin auktoriteetteja. Samassa mielessä palveluun otetaan mukaan myös personal trainereita, joille palvelu toimii kanavana markkinoida omia palveluitaan. Tämä palvelee myös palvelun erottautumista muista vastaavista palveluista.

Onnistumisen kannalta on tärkeää varata tarpeeksi rahaa palvelun mainostamiseen palvelun avaamisen jälkeen. Aggressiivisen markkinoinnin pitää jatkua riittävän pitkään, jotta pysyvä yhteisö saadaan luotua. Markkinointikanavien valitseminen oikein perustein on kriittistä, sillä markkinointibudjetti tulee väistämättä olemaan kohtuullisen rajattu. Yhteistyösopimukset ja sissimarkkinointi alan foorumeilla ja nettisivuilla kuten Pakkotoisto.com, Muskleforum, Punttis.net, jne. on kohtuullisen kustannustehokastapa saada näkyvyyttä erittäin otollisen yleisön edessä. Tehokas näkyminen myös Facebookin tarkasti valituille käyttäjäsegmenteille ja hyvä hakukonenäkyvyyden strategia voivat tuoda huomattavasti näkyvyyttä ja kävijöitä suhteellisen pienillä panoksilla.

Toimivan palvelun lisäksi on siis luotava hyvä kontaktiverkko niin alan foorumeille internetissä kuin urheilijoihinkin.

Koska palvelussa myydään myös lisäravinteita ja kuntosalijäsenyyksiä pitää myös tämän kuvion toimivuus varmistaa. Kuntosaleille pitää kehittää erittäin matalan kynnyksen sisääntuloväylä, joka ei vaadi muutoksia heidän olemassa oleviin järjestelmiin. Tässä voisi toimia esimerkiksi alennuskupongit joiden perusteella asiakkaat korvamerkittäisiin ja provisiot maksettaisiin. Käyttäjä voisi tilata alennuksen matkapuhelimeensa. Tärkeää on kuitenkin saada heti alkuun mukaan huomattava määrä suomalaisia kuntosaliyrittäjiä. Ainakin yksi kuntosali jokaisesta suuren kaupungin kaupunginosasta.

Lisäravinteiden myyminen vaatii logistiikkaketjun hoitamista mahdollisimman kustannustehokkaasti. Tilaukset tulee pitää suurina ja mahdollisesti ulkoistaa koko logistiikka jo toimivalle lisäravinneketjulle. Näin varmistettaisiin skaalaedut ja nopeat toimitusajat. Myös myytäväksi brandiksi tulee valita merkki, joka herättää luottamusta. Näkyminen hakukoneissa kaikilla relevanteilla hauilla on lisäravinnekaupan kannalta äärimmäisen tärkeää ja onneksi myös kohtuullisen halpaa.

Menestyykö toimittajaverkko?

Toimittajaverkoston menestymiselle voidaan pitää tärkeänä kontrollia ja selviä ohjeita siitä, mitä ja miten toimitetaan. Koska verkostolla ei aineiston perusteella ole juurikaan horisontaalisia yhteyksiä, tärkein menestystekijä on Export Agents Kuopion ja eri alihankkijoiden välisen yhteistyön kehittäminen.

Aineistossa mainitaankin, että suurin haaste kansainvälisillä markkinoilla toimimiselle on tuotteiden laatu. Exports Agents Kuopion suurin haaste toimittajaveronsa suhteen on laatuvaatimusten selkeä artikulointi, haluttuun laatuun kannustaminen ja tiukka kontrolli tuotteiden suhteen. Alihankkijoiden palkitseminen nopeille ja riittävillä maksuilla on tärkeää ja ilmeisesti jo hallussa. Export Agents Kuopion kannattaa tämän lisäksi kilpailuttaa tehokkaasti ne alihankkijat, joilta ostetaan tavaraa jota on laajasti saatavilla sekä kehittää yhteistyötä niiden alihankkijoiden kanssa, joiden tarjoamat tuotteet ovat välttämättömiä mutta heikosti saatavilla. Toimittajaverkko menestyy, jos yhteistyö pidetään oikeissa paikoissa tiiviinä ja muualla tehokkaana. Tärkeää on myös se, että toimittajaverkon yritykset voivat luottaa Exports Agents Kuopion maksukykyyn.

Laajan toimittajaverkoston käyttäminen tekee yrityksestä huomattavasti joustavamman kuin yrityksen sisällä tuottaminen. Yritys pystyy mukautumaan muutoksiin markkinoilla huomattavan nopeasti ja saavuttamaan kilpailuetua myös hinnoissa. Laaja verkosto työ myös turvaa, sillä tuotteet voi aina ostaa toiselta toimittajalta. Toimittajaverkon ylläpitäminen on kuitenkin työlästä. Strategiset kumppanuudet tulee valita huolella ja niiden kehittämiseen tulee laittaa riittävästi resursseja. Tiettyihin toimittajiin tulee taas pitää etäisyyttä ja varmistaa ainoastaan tuotteiden kustannustehokas toimitus. 

Yrittäjän tarina

Marko aloitti jo nuorena ja perusti ATK-tarvikkeita myyvän yrityksen. ATK-tarvikkeista hän siirtyi auto-hifiin ja siitä hänelle tuntemattomaan ohjelmointiin.

Tämän jälkeen hän toimi lyhyen ajan ergonomiatuotteita myyvän yrityksen myyntiedustajana, mutta päätti pian perustaa itse oman ergonomiatuotteita myyvän yrityksen. Vaikka tämä yritys ajautui konkurssiin, päätti hän yrittää samaa uudestaan. Tuorein yritys on ergonomia- ja ensiaputarvikkeita myyvä Mergos Oy.

Markolla yrittäjyys tuntuu olevan itsetarkoitus. Alalla ei näytä olevan väliä eikä muillakaan seikoilla kuten tuotto-odotuksilla tai riskeillä. Yritysten perustaminen vaikuttaa impulsiiviselta ja yrittäminen itseisarvolta. Yrittäminen ei tunnu olevan Markolle keino saavuttaa jotain, vaan elämäntapa.

Toisaalta tapayrittäjyys ei välttämättä kerro muusta kuin siitä, että menestyvää yritysideaa ei vain ole löytynyt. Marko tuskin olisi lopettanut autohifi tai atk-yritystään jos ne olisivat olleet taloudellisesti suuria menestyksiä.

ATK-yritys vaikutti aineiston perusteelta siltä, että Marko tilasi tavaraa ja myi sitä eteenpäin ystävilleen. Nuorelle lukiolaiselle tämä on opettavaista toimintaa ja yrittämisen perusteet Marko oppi luultavasti täältä. Pitää ostaa halvalla ja myydä kalliilla sekä vakuuttaa ostajat tuotteen tarpeellisuudesta ja oikeasta/haluttavasta hinta-laatusuhteesta.

Autohifi yritys oli b-2-b suuntautunut. Yritysmyyntineuvottelut ovat nuorelle yrittäjälle erittäin opettavaisia, nimittäin kaupan saaminen edellyttää hyvän tuotteen ja myyntipuheen lisäksi myös ostajan liiketoiminnan ja ansaintalogiikan ymmärrystä. 

Ohjelmistoyrityksessä oppii paljon resurssien allokoinnin ja kustannusten tarkan seurannan tärkeydestä koska välilliset kustannuksien voidaan perustellusti väittää olevan jopa 100% yrityksen kustannuksista. Kohdistaminen projekteille vaatii kurinalaista seurantaa tai yrityksellä ei ole mitään tietoa siitä, mihin resursseja todella kuluu. Markon tilanteessa tämä oli hieman helpompaa, koska palvelut ostettiin ulkopuolelta. Tämä toi kuitenkin mukaan uusia haasteita ja Marko oppi varmasti paljon siitä, miten haastavaa on luoda toimiva alihankkijaverkosto.

Markon nykyisen yrityksen lähtökohdat ovat varmasti paremmat kuin aiempien. Konkurssista oppii todella paljon ja laaja kokemus eri aloilta vähentää varmasti ”tyhmiä” virheitä uuden yrityksen toiminnassa. Hieman optimistisesti voisi ajatella, että Marko hallitsee nyt alihankkijaverkostot, b-2-b myynnin, kustannusrakenteet ja kustannusten allokoinnin. Mergos Oyn tulevaisuus näyttää teoriassa varsin valoisalta.

Kannattaako yrittää?

Kuten aineistossa, on yrittäjyys turvallisinta silloin, kun toiminta on kohtuullisen pientä ja sen tukena on yrityksen ulkopuolista rahaa ja ammattitaitoa. Aineistossa yrittäjällä oli käytössään sekä taloudellista että suurta ammatillista tukea hänen vanhemmiltaan sekä taloudellista tukea palkkatyöstä ja opiskelusta. Yrittämiseen ei liittynyt suuria riskejä, yrittäjällä oli tieto siitä, että hän ei joudu kantamaan seurauksia ainakaan ensimmäisen vuoden ajan. Tällaista tukea voi olla myös yrittäjän palkkatyössään saama raha ja ammattitaito, siis yrityksen mutta ei yrittäjän ulkopuolelta tuleva tuki.

Yrittäjyyden hyödyllisyys ja houkuttelevuus riippuu näkökulmasta, mutta aineiston opiskelijalle yrittäjäksi ryhtyminen oli toki erittäin hyödyllinen ratkaisu. Pienyrittäjyys on opiskelijalle loistava mahdollisuus rahoittaa opinnot, sillä yrittäjänä voi toimia vapaasti ja määrätä itse omat työajat. Verrattuna niihin töihin, mitä opiskelijalle on keskimäärin tarjolla on yrittäjyys opiskelijalle todennäköisesti myös toimenkuvan puolesta houkuttelevampaa. Yrittäjyys lienee houkuttelevinta silloin, kun palkkatyö on syystä tai toisesta epähoukuttelevaa. Miksi muuten ottaa riskiä, jonka voi ulkoistaa jollekin toiselle?

Aineiston esimerkissä yrittäjyys oli huomattavasti riskipitoisempaa kuin olisi voinut olla. Yrittäjä ei itse kantanut riskejä, mutta niitä oli silti olemassa. Aineistossa mainitaan mm. että yrittäjällä oli lopulta peräti neljä osa-aikaista myyjää. Myyjien kustannusten lisäksi yrittäjän pitänee maksaa myös vuokraa ym. kiinteitä kuluja. Jos yrittäjä haluaa minimoida riskit, tulee välttää ulkopuolista työvoimaa ja vuokria ym. velvoitteita. Riskit ovat pienimillään kun kyseessä on yhden hengen yritys, joka ei tarvitse erillisiä toimitiloja. Liike-ideana mikä tahansa idea, jonka toiminta perustuu tilauksesta tehtyyn kohtuullisen aineettomaan työhön on riskittömin, sillä ainoa asia jota voidaan menettää on aikaa.

Aineistossa mainitaan, että nelikymppisille on tärkeää löytää tasapaino elämän eri sektoreilla. Yrittäjyys järkyttänee tätä tasapainoa lähes poikkeuksetta kuten myös aineiston esimerkissä. Yksityiselämän kannalta yrittäjyys on tuskin koskaan yhtä hyvä vaihtoehto kuin palkkatyö. Yrittäjyys sopii hyvin niille, joilla on vähän velvollisuuksia ja sitoumuksia yksityiselämässä.