Yrittäjän tarina

Marko aloitti jo nuorena ja perusti ATK-tarvikkeita myyvän yrityksen. ATK-tarvikkeista hän siirtyi auto-hifiin ja siitä hänelle tuntemattomaan ohjelmointiin.

Tämän jälkeen hän toimi lyhyen ajan ergonomiatuotteita myyvän yrityksen myyntiedustajana, mutta päätti pian perustaa itse oman ergonomiatuotteita myyvän yrityksen. Vaikka tämä yritys ajautui konkurssiin, päätti hän yrittää samaa uudestaan. Tuorein yritys on ergonomia- ja ensiaputarvikkeita myyvä Mergos Oy.

Markolla yrittäjyys tuntuu olevan itsetarkoitus. Alalla ei näytä olevan väliä eikä muillakaan seikoilla kuten tuotto-odotuksilla tai riskeillä. Yritysten perustaminen vaikuttaa impulsiiviselta ja yrittäminen itseisarvolta. Yrittäminen ei tunnu olevan Markolle keino saavuttaa jotain, vaan elämäntapa.

Toisaalta tapayrittäjyys ei välttämättä kerro muusta kuin siitä, että menestyvää yritysideaa ei vain ole löytynyt. Marko tuskin olisi lopettanut autohifi tai atk-yritystään jos ne olisivat olleet taloudellisesti suuria menestyksiä.

ATK-yritys vaikutti aineiston perusteelta siltä, että Marko tilasi tavaraa ja myi sitä eteenpäin ystävilleen. Nuorelle lukiolaiselle tämä on opettavaista toimintaa ja yrittämisen perusteet Marko oppi luultavasti täältä. Pitää ostaa halvalla ja myydä kalliilla sekä vakuuttaa ostajat tuotteen tarpeellisuudesta ja oikeasta/haluttavasta hinta-laatusuhteesta.

Autohifi yritys oli b-2-b suuntautunut. Yritysmyyntineuvottelut ovat nuorelle yrittäjälle erittäin opettavaisia, nimittäin kaupan saaminen edellyttää hyvän tuotteen ja myyntipuheen lisäksi myös ostajan liiketoiminnan ja ansaintalogiikan ymmärrystä. 

Ohjelmistoyrityksessä oppii paljon resurssien allokoinnin ja kustannusten tarkan seurannan tärkeydestä koska välilliset kustannuksien voidaan perustellusti väittää olevan jopa 100% yrityksen kustannuksista. Kohdistaminen projekteille vaatii kurinalaista seurantaa tai yrityksellä ei ole mitään tietoa siitä, mihin resursseja todella kuluu. Markon tilanteessa tämä oli hieman helpompaa, koska palvelut ostettiin ulkopuolelta. Tämä toi kuitenkin mukaan uusia haasteita ja Marko oppi varmasti paljon siitä, miten haastavaa on luoda toimiva alihankkijaverkosto.

Markon nykyisen yrityksen lähtökohdat ovat varmasti paremmat kuin aiempien. Konkurssista oppii todella paljon ja laaja kokemus eri aloilta vähentää varmasti ”tyhmiä” virheitä uuden yrityksen toiminnassa. Hieman optimistisesti voisi ajatella, että Marko hallitsee nyt alihankkijaverkostot, b-2-b myynnin, kustannusrakenteet ja kustannusten allokoinnin. Mergos Oyn tulevaisuus näyttää teoriassa varsin valoisalta.

Kannattaako yrittää?

Kuten aineistossa, on yrittäjyys turvallisinta silloin, kun toiminta on kohtuullisen pientä ja sen tukena on yrityksen ulkopuolista rahaa ja ammattitaitoa. Aineistossa yrittäjällä oli käytössään sekä taloudellista että suurta ammatillista tukea hänen vanhemmiltaan sekä taloudellista tukea palkkatyöstä ja opiskelusta. Yrittämiseen ei liittynyt suuria riskejä, yrittäjällä oli tieto siitä, että hän ei joudu kantamaan seurauksia ainakaan ensimmäisen vuoden ajan. Tällaista tukea voi olla myös yrittäjän palkkatyössään saama raha ja ammattitaito, siis yrityksen mutta ei yrittäjän ulkopuolelta tuleva tuki.

Yrittäjyyden hyödyllisyys ja houkuttelevuus riippuu näkökulmasta, mutta aineiston opiskelijalle yrittäjäksi ryhtyminen oli toki erittäin hyödyllinen ratkaisu. Pienyrittäjyys on opiskelijalle loistava mahdollisuus rahoittaa opinnot, sillä yrittäjänä voi toimia vapaasti ja määrätä itse omat työajat. Verrattuna niihin töihin, mitä opiskelijalle on keskimäärin tarjolla on yrittäjyys opiskelijalle todennäköisesti myös toimenkuvan puolesta houkuttelevampaa. Yrittäjyys lienee houkuttelevinta silloin, kun palkkatyö on syystä tai toisesta epähoukuttelevaa. Miksi muuten ottaa riskiä, jonka voi ulkoistaa jollekin toiselle?

Aineiston esimerkissä yrittäjyys oli huomattavasti riskipitoisempaa kuin olisi voinut olla. Yrittäjä ei itse kantanut riskejä, mutta niitä oli silti olemassa. Aineistossa mainitaan mm. että yrittäjällä oli lopulta peräti neljä osa-aikaista myyjää. Myyjien kustannusten lisäksi yrittäjän pitänee maksaa myös vuokraa ym. kiinteitä kuluja. Jos yrittäjä haluaa minimoida riskit, tulee välttää ulkopuolista työvoimaa ja vuokria ym. velvoitteita. Riskit ovat pienimillään kun kyseessä on yhden hengen yritys, joka ei tarvitse erillisiä toimitiloja. Liike-ideana mikä tahansa idea, jonka toiminta perustuu tilauksesta tehtyyn kohtuullisen aineettomaan työhön on riskittömin, sillä ainoa asia jota voidaan menettää on aikaa.

Aineistossa mainitaan, että nelikymppisille on tärkeää löytää tasapaino elämän eri sektoreilla. Yrittäjyys järkyttänee tätä tasapainoa lähes poikkeuksetta kuten myös aineiston esimerkissä. Yksityiselämän kannalta yrittäjyys on tuskin koskaan yhtä hyvä vaihtoehto kuin palkkatyö. Yrittäjyys sopii hyvin niille, joilla on vähän velvollisuuksia ja sitoumuksia yksityiselämässä.